Viljelijän arjessa tietoa kertyy paljon: on lohkotietoja, viljelyhistoriaa, lannoitus- ja kalkitustietoja sekä polttoaineen käyttömääriä. Usein samaa tietoa tarvitaan yhä useammassa paikassa – viljelysuunnittelussa, tukihakemuksissa ja nyt myös maatilan ympäristölaskennassa ja ympäristövaikutusten arvioinnissa.
Yhä useammat elintarvikeketjun toimijat, rahoittajat ja vastuullisuusohjelmat tarvitsevat tilakohtaista tietoa esimerkiksi tuotannon päästöistä. Tiedon kerääminen ei kuitenkaan saa tarkoittaa lisää manuaalista työtä viljelijälle.
Siksi Mtech on rakentanut yhdessä Biocoden kanssa integraation, jonka avulla viljelydata voidaan hyödyntää ympäristölaskennassa suoraan viljelysuunnittelun pohjalta.
Viljelysuunnittelun tieto suoraan laskentaan
Kun viljelijä tekee viljelysuunnittelun Wisu Prossa, tilan keskeiset viljelytiedot ovat jo valmiiksi digitaalisessa muodossa. Lohkotiedot, viljelykasvit, lannoitus ja muut tuotantoon liittyvät tiedot muodostavat arvokkaan tietopohjan myös ympäristövaikutusten arviointiin.
Integraation avulla nämä tiedot voidaan siirtää suoraan ympäristölaskentaan ilman erillistä tiedonsyöttöä. Viljelijän näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että jo olemassa oleva tieto saadaan käyttöön myös uudessa tarkoituksessa.
Kun tiedot siirtyvät automaattisesti, laskennan tekeminen vie vain hetken ja tulokset voidaan tarkistaa nopeasti.
Vastuullisuustieto osaksi maatilan arkea
Maataloudessa ympäristövaikutusten mittaaminen on noussut nopeasti tärkeäksi teemaksi. EU:n politiikka, rahoitusratkaisut ja ruokaketjun vastuullisuustavoitteet lisäävät tarvetta läpinäkyvälle ja tilakohtaiselle tiedolle.
Kun ympäristölaskenta voidaan kytkeä osaksi viljelysuunnittelua, siitä tulee osa normaalia tilan tiedonhallintaa. Tiedon kerääminen ei enää tarkoita erillisiä Excel-taulukoita tai pitkää manuaalista työtä, vaan laskenta voidaan tehdä jo olemassa olevan datan perusteella.
Viljelijälle tämä tarkoittaa ennen kaikkea ajansäästöä ja selkeämpää kokonaiskuvaa tilan toiminnasta.
Viljelijä päättää datansa käytöstä
Keskeinen periaate kokonaisuudessa on viljelijän datan omistajuus. Tilalla syntyvä tieto kuuluu viljelijälle, ja viljelijä päättää itse, mihin sitä käytetään ja kenelle sitä jaetaan.
Kun ympäristölaskenta tehdään tilan omasta datasta, viljelijä voi myös itse hallita, miten tuloksia hyödynnetään esimerkiksi sopimustuotannossa, rahoitusneuvotteluissa tai ruokaketjun vastuullisuusraportoinnissa.
Miten maatilan ympäristölaskenta tehdään käytännössä?
Maatilan ympäristölaskenta perustuu viljelydataan, kuten lohkotietoihin, viljelykasveihin, lannoitukseen, kalkitukseen ja polttoaineen käyttöön:
- lohkotiedot
- viljelykasvit
- lannoitus
- kalkitus
- polttoaineen käyttö.
Kun nämä tiedot ovat digitaalisessa muodossa viljelysuunnitteluohjelmassa, kuten Wisu Prossa, niitä voidaan hyödyntää suoraan ympäristölaskennassa ilman erillistä tiedonkeruuta.
Kohti sujuvampaa tiedon hyödyntämistä
Maatalouden digitalisaatio on ennen kaikkea olemassa olevan tiedon yhä parempaa hyödyntämistä. Kun viljelydataa voidaan käyttää useisiin tarkoituksiin ilman päällekkäistä työtä, viljelijän työ helpottuu ja samalla koko ruokaketju saa käyttöönsä luotettavampaa tietoa tuotannosta.
Yhteistyö Biocoden kanssa on askel kohti tilannetta, jossa pellolta syntyvä tieto palvelee sekä viljelijää että koko ruokaketjua.
Usein kysyttyä viljelydatasta ja ympäristölaskennasta
Mitä tietoja maatilan ympäristölaskennassa tarvitaan?
Ympäristölaskenta perustuu yleensä viljelytietoihin, kuten lohkotietoihin, viljelykasveihin, lannoitukseen, kalkitukseen ja polttoaineen käyttöön. Kun nämä tiedot ovat digitaalisessa muodossa viljelysuunnitteluohjelmassa, niitä voidaan hyödyntää suoraan ympäristölaskennassa.
Voiko viljelysuunnittelun tietoja käyttää ympäristövaikutusten arviointiin?
Kyllä. Viljelysuunnittelussa kerätty data muodostaa hyvän pohjan ympäristölaskennalle, koska se sisältää keskeiset tiedot tuotannosta, panoksista ja viljelytoimenpiteistä.
Miten viljelydata siirtyy ympäristölaskentaan?
Kun viljelysuunnittelu tehdään digitaalisessa järjestelmässä, kuten Wisu Prossa, viljelydata voidaan siirtää integraation avulla suoraan ympäristölaskentaan ilman erillistä tiedonsyöttöä.
