Tuotantopanosten kallistumisen myötä on syksyn aikana haettu vaihtoehtoja viljelyn suunnitteluun. Kuinka suurella sato- ja lannoitustasolla kannattaa lähteä tulevaan kasvukauteen? Markkinahintojen seuraamisen ohella, keskeinen kysymys optimaalisen sato- ja lannoitustason määrittämisessä on kasvien ja lajikkeiden sadontuottokyky sekä lohkojen kasvukunto. Wisun Aloitussivulta löytyvillä Satotiedot ja Ravinnetase -graafeilla löydät suuntaviivat näihin.
Toteutuneiden ja suunniteltujen satomäärien vertailu
Suuntaa kasvien sadontuottokyvystä saat vartaamalla suunniteltuja ja toteutuneita satomääriä (kuva 1). Tarkastelemalla useampia satovuosia taaksepäin on mahdollista löytää tietoa käyttämättömästä satopotentiaalista tai piilevistä ongelmista. Niistä kasveista ja lajikkeista, jotka soveltuvat parhaiten lohkoillesi, saat myös parhaan tuoton.
Kuva 1: Satotiedot-graafilla voit verrata suunniteltuja ja toteutuneita satomääriä.
Ravinnetaseet
Lannoitustason sopivuutta voi tarkastella ravinnetaseiden kautta (kuva 2). Ravinnetase kertoo lannoitteina annettujen ja sadon mukana poistuneiden ravinteiden erotuksen. Ravinnetasetta tutkimalla voit selvittää onko peltojesi lannoitustaso kohdallaan, ja pyrkiä mitoittamaan lannoitus peltojen kasvukunnon mukaiseksi.
Kuva 2: Ravinnetase kasveittain -graafista näet viljelykasvikohtaisesti eritellyt ravinnetaseet
Typpitase on yleisimmillä kasveilla (ohra, kaura, säilörehu) kivennäismailla tyypillisesti noin +15 N/ha. Runsaampaa typpilannoitusta vaativalla vehnällä sekä öljykasveilla typpitaseet nousevat luokkiin +30-60kg. Vastaavasti turve- ja multamailla typpitaseet tyypillisesti ovat 20 kiloa matalammilla(paremmilla) tasoilla.
Huonoimmat(korkeimmat) typpitaseet ilmenevät, kun satoa ei korkeasta lannoituksesta huolimatta saadakaan esim. sääoloista johtuen. Liukoisena ravinteena ylimääräinen typpi on huuhtoumariski.
Wisun ravinnetarve laskee optimaalisen lannoitustason
Wisun ravinnetarve on selkeästi ympäristökorvauksen enimmäismääriä tarkempi arvo, jossa oleelliset asiat on laskettu sinulle valmiiksi (kuva 3). Niin Ympäristökorvauksen enimmäismäärät kuin ravinnetarvekin keskittyvät maan viljavuusluokkaan sekä kasville määrittämällesi satotavoitteelle.
Viljavuuden ja satotason lisäksi, Wisun ravinnetarve huomioi myös esikasvin vaikutuksen, lajikkeen erityistarpeet sekä mahdolliset aiempien vuosien hitaasti liukenevat ravinteet karjanlannoista sekä orgaanisista lannoitevalmisteista. Ravinnetarpeen lukuarvot näet tarkemmin suosituslaskennan lisätiedoista Info-painikkeesta.
Kuva 3: Ravinnetarpeen avulla löydät optimaalisen lannoitustason lohkoillesi.
Jaettu typpilannoitus
Myös kevätviljoilla jaettu lannoitus on harkinnan arvoinen keino pienentää kasvukauden riskejä. Jaettu typpilannoitus voidaan määrittää Laske suositus ikkunassa valitsemalla sekä Kevät – Kesä painikkeet (kuva 4). Tällöin suositus laskee automaattisesti 1/3 typestä levitettäväksi vasta kesän aikana. Lisätypen käyttöä säädetään kasvukaudella kasvuston tarpeen mukaiseksi. Wisun SmartFarming moduulin avulla voi myös suunnitella isobus-levittimelle valmiin tehtävätiedoston ja kohdentaa lisätypen lohkon parhaimman satovasteen alueille.
Kuva 4: Jaettu typpilannoitus viljoilla
