Sukusiitos on monelle karjankasvattajalle jossain määrin tuttu asia. Jollekin se on tärkein kriteeri parituskumppanin valinnassa ja jotain toista asia ei voisi vähempää kiinnostaa. Yksinkertaisuudessaan sukusiitos tarkoittaa sukulaisten parittamista; yksilö on sukusiitetty, mikäli sen vanhemmat ovat sukua toisilleen eli niillä on yhteisiä esivanhempia. Sukusiitoksen suuruus eli yksilön sukusiitosaste riippuu siitä kuinka läheistä sukua paritettavat yksilöt ovat toisilleen. Jos paritetaan täyssisaret, joiden sukulaisuusaste on 50 %, on tällaisesta parituksesta syntyvän jälkeläisen sukusiitosaste 25 %. Yksilön sukusiitosaste on siis puolet vanhempien välisestä sukulaisuusasteesta. Jos vanhemmat eivät ole sukua toisilleen, eli niillä ei ole yhteisiä esivanhempia, jälkeläinen ei ole sukusiitetty.
Miksi sukusiitoksesta pitäisi olla kiinnostunut?
Sukusiitos aiheuttaa sukusiitosdepressiota eli sukusiitostaantumaa, joka näkyy herkimmin heikkenemisenä elinvoimaominaisuuksissa, kuten hedelmällisyydessä, terveydessä ja vasikkakuolleisuudessa. Sukusiitostaantuma vaikuttaa myös tuotosominaisuuksiin negatiivisesti. Monesti myös epämuodostumat lisääntyvät. Sukusiitoksesta saatavien hyötyjen lista on siis hyvin lyhyt, joten yksinkertainen johtopäätös on helppo: Sukusiitosta kannattaa välttää.
Miten välttää sukusiitosta?
Sukusiitoksen välttäminen on periaatteessa hyvin yksinkertaista: ei pariteta sukulaisia. Käytännössä tämä ei aina ole helppoa – eikä varsinkaan, jos paritettavia lehmiä ja hiehoja on paljon ja niille pitäisi löytää suvultaan sopiva sulhanen. Toisaalta vaikka parittaisi vain yhden eläimen, on kyseisen eläimen ja sen parituskumppanin tai useamman parituskumppaniehdokkaan polveutumistietojen selaaminen taaksepäin työlästä ja hidasta – ja silti saattaa jäädä jokin yhteinen isovanhempi huomaamatta.
Helpointa sukusiitoksen välttäminen on siihen tarkoitetun ohjelman avulla. Faba Sukusiitoslaskenta -ohjelma löytyy Minun Maatilastani ja sillä voi laskea sukusiitosasteet, kun parittaa oman karjan lehmiä ja hiehoja oman karjan sonnien kanssa tai keinosiemennyssonnien kanssa. Ohjelma laskee sukusiitosasteet kuuden vanhempaispolven perusteella ja näyttää sukusiitosasteen arvon prosentteina, mutta ohjelma ei varoita korkeasta sukusiitosasteesta. Käyttäjän vastuulle siis jää sukusiitosasteiden tulkinta.
Sukusiitosasteen arvo lypsy- ja liharoduilla
Faba Sukusiitoslaskenta -ohjelmaa voi käyttää lypsy- ja liharotuisille eläimille. Eläimen rodulla tai käyttötarkoituksella ei ole väliä, kun mietitään sukusiitosasteen rajoja. Jonkinlaisena nyrkkisääntönä voidaan pitää sukusiitosasteen arvoa 6,25 %. Tuon arvon alle kannattaa pyrkiä ja ainakin alkuperäisrotujen kasvatustuen (APR-tuki) osalta tuo raja on ehdoton. Vuodesta 2025 alkaen APR-tuen ehdoksi olisi tulossa eläimen sukusiitosaste ja asteen pitäisi olla alle 6,25 prosenttia kuudella vanhempaispolvella laskettuna. Faba Sukusiitoslaskenta -ohjelma laskee sukusiitosasteen kuudella vanhempaispolvella, joten ohjelma on kätevä apu SK-eläinten paritusten hallintaan APR-tuen näkökulmasta.
Apua uuden sonnin etsintään
Kun esimerkiksi emolehmäkarjaan etsitään uutta astutussonnia, sukusiitosaste kannattaa pitää mielessä sonnia hankittaessa. Faban asiantuntijat voivat tarkistaa minkä tahansa sonnin sopivuuden asiakkaan karjan lehmille Faba Sukusiitoslaskenta -ohjelmalla. Näin toimien tiedetään varmasti sonnikandidaattien sopivuus asiakkaan lehmille ja vältytään korkeilta sukusiitosasteilta ja niiden mahdollisesti aiheuttamilta ongelmilta.
