Viljelysuunnittelun merkitys korostuu tukikauden vaihtuessa sekä muuttuvien markkinoiden vallitessa. Muutoksia peltotukien ehtoihin on paljon ja niihin kannattaa perehtyä tarkasti. Totutun tukitason säilyttäminen saattaa myös vaatia aiempaa enemmän ympäristökorvauksen ja ekojärjestelmän lisätoimien valintoja.
Wisun Sitoumukset ja sopimukset -sivu on nyt uudistettu vastaamaan uudistuneiden peltotukien säädöksiä. Yhteenvedot tarjoavat kattavan suunnittelutyökalun Ehdollisuuden, Ympäristökorvauksen ja Ekojärjestelmän toteuttamiseen. On kuitenkin tärkeää huomata, että kaikkia peltotukeen liittyviä tekijöitä ei aina voida ottaa huomioon suunnitteluvaiheessa, ja lopullinen vastuu tukiehtojen täyttymisestä on viljelijällä.
Tukikauden vaihtuessa on myös tyypillistä, että hallinto joutuu muuttamaan käytettävää kasvikoodistoa, ja vastaavat muutokset kasvinimikkeisiin on nyt tehty myös Wisuun.
Wisun kasvit ja kylvöt -sivulla vanhentuneet kasvinimikkeet näkyvät punaisella taustavärillä, ja ne on päivitettävä ajantasaisiin ennen tukihakua.
Ehdollisuus > Viljelykierto
Ehdollisuuden viljelykiertovaatimus koskettaa nyt kaikkia tavanomaisesti viljeleviä tiloja. Yksivuotisen viljelykasvin tulee vaihtua vuosittain vähintään 33 %:lla määriteltävästä peltoalasta.
Ensimmäinen huomioon otettava vuosi on 2022, ja vuotuista viljelykiertoa on toteutettava jo vuodesta 2023 alkaen, mikäli hakee ympäristökorvauksen kerääjäkasvitoimenpidettä.
Ehdollisuus > Viljelykierto -kohdassa voit nyt tarkastella viljelykiertovaatimuksen toteutumista yksivuotisten viljelykasvien osalta jo suunnitteluvaiheessa (kuva 1). Lopullinen viljelykiertovaatimuksen toteutuminen tulee tarkistaa Ruokaviraston VIPU-palvelussa, jossa tarkistukset on mahdollista tehdä kasvulohkojen geometriatietoihin pohjautuen.
Viljelykiertovaatimusta ei sovelleta pienille tiloille (alle 10 ha), nurmi-, kesanto- ja palkokasvivaltaisille tiloille (joilla nämä kasvit kattavat vähintään 75% peltoalasta) eikä luomutiloille. Viljelykiertoa ei myöskään tarvitse noudattaa lohkoilla, joilla kasvatetaan monivuotisia kasveja, nurmia, kesantoja, perunaa, sokerijuurikasta, sipulia, porkkanaa, keräkaaleja tai puna- ja keltajuurikasta.
Kuva 1. Ehdollisuuden viljelykiertovaatimuksen toteutumista voi tarkastella uudistuneella Sitoumukset ja sopimukset -sivulla.
Viljelykiertovaatimus voidaan täyttää myös kylvämällä satokasvin jälkeen välikasvi. Voit suunnitella välikasvin lohkolle lisäämällä sen kylvötapahtuman suunnittelun yhteydessä painamalla ’Lisää välikasvi’ -painiketta (kuva 2). Lisätty välikasvi sisältyy Wisun lohkokirjanpitoon ja välittyy myös tukihaun esitäyttöön.
Kuva 2. Välikasvin suunnittelu pääkasvin kylvön suunnittelun yhteydessä
Ehdollisuus > Tuottamattomat alat
Tuottamattoman alan 4%:n vaatimus koskee Uudenmaan, Varsinais-Suomen tai Ahvenanmaan maakunnassa sijaitsevia tiloja. Vuonna 2023 tuottamattomalla alalla voi viljellä muutakin kuin kesantokasveja, lukuun ottamatta soijaa, maissia ja lyhytkiertoista energiapuuta.
Voit suunnitella tuottamattoman alan lohkot kytkemällä ne kasvulohkoihin käyttäen ’Lisää kasvulohkokytkentä’ -painiketta (kuva 3). Kytkennän kautta tiedot välittyvät tukihaun esitäyttöön.
Kuva 3. Tuottamattomien alojen kytkentä
Ympäristösitoumus > Kerääjäkasvien viljely
Tieto kerääjäkasvien viljelystä tulee suunnitella ja merkitä kylvötapahtumien aluskasvien suunnittelun yhteydessä käyttämällä Kerääjäkasvi-liukukytkintä (kuva 4). Kokonaisuutta voi tarkistaa ja täydentää Sitoumukset ja sopimukset -sivulla (kuva 5). Tämä tieto kerääjäkasvista välittyy tukihaun esitäyttöön.
Kuva 4. Ohralohkolle on suunniteltu kerääjäkasviseosta, jolla toteutetaan Ympäristökorvauksen lohkokohtaista toimenpidettä.
Kuva 5. Yhteenveto Kerääjäkasvien viljelystä Sitoumukset ja sopimukset -sivulla.
Ympäristösitoumus > Maanparannus- ja saneerauskasvit
Maanparannus- ja saneerauskasvien suunnittelu tapahtuu Kasvit ja kylvöt -osiossa, jossa valitaan maanparannus- tai saneerauskasviksi soveltuva kasvi. Sitoumuksen ja sopimuksen yhteenvedossa voi tarkastella enimmäisalaa (20% korvauskelpoisesta alasta), joka voidaan korvata. Tässä yhteydessä näkyy myös mahdollisia huomautuksia, jotka voivat estää korvauksen maksun. Esimerkiksi maanparannus- ja saneerauskasvi -toimenpidettä voidaan toteuttaa vain lohkoilla, jotka ovat olleet yksivuotisten tuotantokasvien viljelyssä edellisenä vuonna (kuva 6). Lopullinen tarkistus on hyvä tehdä Ruokaviraston VIPU-palvelussa, jossa tarkistukset on mahdollista tehdä kasvulohkojen geometriatietoihin pohjautuen.
Kuva 6. Maanparannus- ja saneerauskasvien yhteenveto Sitoumukset ja sopimukset -sivulla.
Ympäristösitoumus > Suojavyöhykkeet
Suojavyöhykkeiden suunnittelu tapahtuu Kasvit ja kylvöt -osion kasvivalinnan kautta – valitaan Suojavyöhyke-nimen mukainen kasvi. Sitoumuksen ja sopimuksen yhteenvedon avulla voit tarkastella suunniteltujen lohkojen korvauskelpoisuudet ja että kasvusto säilytetään sitoumuskauden loppuun saakka. (Kuva 7).
Kuva 7. Suojavyöhykkeet-yhteenveto Sitoumukset ja sopimukset -sivulla.
Ympäristösitoumus > Turvepeltojen nurmet
Lisää kasvulohkokytkentä -painikkeella suunnittelet Turvepeltojen nurmet (kuva 8). Kytkennän kautta tieto tallentuu Wisun lohkokirjanpitoon ja välittyy Tukihaun esitäyttöön. Sitoumuksen ja sopimuksen yhteenvedon avulla voit tarkastella suunniteltujen lohkojen korvauskelpoisuuden ja varmistaa, että kasvusto säilytetään sitoumuskauden loppuun saakka.
Kuva 8. Turvepeltojen nurmet
Ekojärjestelmä > Luonnonhoitonurmet, viherlannoitusnurmet ja monimuotoisuuskasvit
Kun suunnittelet luonnonhoitonurmen, viherlannoitusnurmen tai monimuotoisuuskasvien viljelyä, voit valita sopivan kasvin Kasvi ja kylvöt -osiossa. Sitoumuksen ja sopimuksen yhteenvedon avulla voit tarkastella suunniteltujen lohkojen pinta-aloja suhteessa tukikelpoiseen kokonaisalaan. C-tukialueella luonnonhoitonurmen tukea voidaan myöntää enintään 10 %:lle viljelijän suorien tukien tukikelpoisesta alasta. (Kuva 9).
Kuva 9. Ekojärjestelmän yhteenveto Sitoumukset ja sopimukset -sivulla